sunnuntai 13. kesäkuuta 2010

Matkasuunnitelma

Iceland Complete 9 pv
Lähtöpäivä (opastus: englanti, skandinaviska): 11.8.2010

1. päivä
Lento Islantiin ja majoittuminen Reykjavikissa
Suora reittilento Helsingistä Keflavikiin, lentokenttäkuljetus ja majoittuminen Reykjavikiin.

2. päivä
Gullfoss – Geysir – Islannin etelärannikko – Vik 
Reykjavikin kaupunki ja Gullfossin ”kultainen” vesiputous. Geysirin geoterminen alue; kuplivat mutalammikot ja suihkuava kuuma lähde Strokkur. Seljalandsfossin ja Skogafossin vesiputoukset. Dyrholaeyn luonnonsuojelualue. Yöpyminen Vikin alueella.

3. päivä
Skaftafell – Jökulsarlon – Höfn
Eldhraunin laavakenttä, Skaftafellin kansallispuisto, Jökulsarlon-jäätikkölaguuni. Yöpyminen Höfnin alueella.

4. päivä
Itärannikon vuonot – Egilsstadir
Almannaskardin sola, jylhät rannikkomaisemat, Petran kuuluisa kivikokoelma. Yöpyminen Egilsstadirin alueella.

5. päivä
Egilsstadir – Myvatn-järvi
Mahtava Dettifossin vesiputous, Mödrudalsöraefin autio ylätasanko ja Myvatn-järven ihmeet: Dimmuborgirin laavamuodostelmat, Skutustadirin valekraatterit. Yöpyminen Myvatn-järven alueella.

6. päivä
Myvatn-järvi – Akureyri
Godafossin vesiputous ja Akureyrin kaupunki. Yöpyminen Akureyrin alueella.

7. päivä
Skagafjördur – Borgarnes
Skagafjördurin islanninhevoset. Holtavörduheidin ylängön ylitys kauniiseen Borganesiin. Yöpyminen Borgarnesin alueella.

8. päivä
Borgarfjördur – Thingvellir – Reykjavik
Hraunfossarin vesiputous ja Deildartunguhverin kuuma lähde. Vuoristosolan henkeäsalpaavat maisemat. Thingvellirin kansallispuisto ja Sininen laguuni. Yöpyminen Reykjavikissa.

9. päivä
Kuljetus Reykjavikista Keflavikin lentoasemalle, josta paluulento Helsinkiin.

Wikipedia kertoo:
Gullfoss on vesiputous Islannissa. Putous sijaitsee Hvítájoen mutkassa Etelä-Islannissa lähellä Langjökullin jäätikköä. Sen nimi tarkoittaa kultaista putousta. Sateiden ja jäätiköiltä sulavan veden ansiosta Gullfossin läpi on virrannut enimmillään 2000 m³/s vettä, jolloin se on hetkellisesti ollut Euroopan suurin vesiputous. Normaalisti Islannin pohjoisosassa sijaitseva Dettifoss on kuitenkin vesimäärältään Gullfossia suurempi.
Gullfoss on suosittu turistikohde, koska se sijaitsee lähellä Haukadalurin suihkuttavia kuumia lähteitä ja historiallista Þingvelliriä

Geysir on kuuma lähde, josta purkautuu säännöllisin väliajoin kuumaa höyryä. Nimi tulee islantilaisesta kuumasta lähteestä Etelä-Islannin Haukadalurissa, jonka nimi puolestaan tulee islanninkielisestä sanasta gjosa, purkautua.

Dettifoss on vesiputous Jökulsárgljúfurin kansallispuistossa pohjois-Islannissa. Putous on Jökulsá á Fjöllum joessa, joka virtaa Vatnajökullista merelle. Putoukset ovat yli 100 metriä leveitä ja 44 metriä korkeita. Sen virtausmäärä on Euroopan vesiputouksista korkein sillä vettä virtaa 200 m3/s. Dettifoss on myös sävelmä jonka Jón Leifs nimesi putousten mukaan.

Akureyri on kaupunki Pohjois-Islannissa. Siellä on 17 253 asukasta (2007), ja sen pinta-ala on 125 km². Se on Islannin toiseksi suurin kaupunkikeskus Reykjavíkin suurkaupunkialueen jälkeen ja on Islannin pohjoisosien keskuspaikka. Reykjavík ja Akureyri ovat Islannin ainoat kasvukeskukset. Akureyrin yliopisto perustettiin 1987. Kaupungissa on muun muassa kalanjalostusteollisuutta. Akureyri on Lahden ja Murmanskin ystävyyskaupunki.

Euraasian ja Pohjois-Amerikan mannerlaattojen erkaantuminen toisistaan näkyy selvästi Thingvellirin alueen kivimuodostelmissa.

Wikipedian tietoa Islannista

Islanti (isl. Ísland) on pieni saarivaltio Atlantin valtameren pohjoisosassa, välittömästi pohjoisen napapiirin eteläpuolella. Islanti on pinta-alaltaan noin kolmasosan Suomesta ja väkiluvultaan selvästi pienin Pohjoismaa. Noin kolmannes väestöstä asuu pääkaupunki Reykjavíkissa, joka on maailman pohjoisin pääkaupunki.

Maantiede



Atlantin keskiselänne kulkee Islannin halki
Islanti sijaitsee Euroopan ja Pohjois-Amerikan mannerlaattojen välisellä saumalla. Siksi Islannissa on paljon tulivuoria ja siellä esiintyy myös paljon maanjäristyksiä. Islannin lounaispuolella sijaitsevien Vestmannasaarien eteläpuolelle syntyi 1960-luvulla vedenalaisten tulivuorenpurkausten ansiosta Surtseyn saari. Saari on nykyään rauhoitettu, jotta tieteilijät voivat tutkia, kuinka kasvit ja eläimet valtaavat täysin uuden maa-alueen. Tulivuori Hekla purkautui viimeksi vuonna 2000. Nyttemmin myös Eyjafjalla-jäätikön alla oleva tulivuori tupruttaa savua ja tulikivenkatkua. Se aloitti toimintansa 14.4.2010 lamaannuttaen lähes koko Euroopan lentoliikenteen. Islannissa on myös paljon jokia ja vesiputouksia.
Sijaintinsa ansiosta Islannissa on myös paljon kuumia lähteitä, joilla tuotetaan geotermistä energiaa. Islannin suurin suihkuttava kuuma lähde on Geysir, joka on antanut nimensä moneen kieleen tarkoittaen suihkuttavaa kuumaa lähdettä. Islannissa on myös paljon jäätiköitä, ja noin 11,5 prosenttia maan pinta-alasta on jään peitossa. Euroopan suurin jäätikkö on Etelä-Islannissa sijaitseva Vatnajökull.
Korkeimmat vuoret ovat yli 2 000 metriä korkeita, ja maan korkein kohta on Öræfajäätiköllä sijaitseva Hvannadalshnúkur (2 119 m). Maan rannikko on melkein joka puolelta muodostunut monista vuonoista ja poukamista. Monin paikoin kallioseinämät kohoavat jyrkkinä suoraan merestä. Toisaalla taas kilometrien pituiset hietikot eli somerikot tai kivikot reunustavat merenrantaa. Rantaviivaa on kaiken kaikkiaan 5 960 km.

Ilmasto

Islannin ilmasto on Golfvirran ansiosta leuto ympäri vuoden. Lämpötila laskee Etelä-Islannissa talvella alimmillaan noin −10 °C-asteeseen, Pohjois-Islannissa taas noin −15 °C. Heinäkuun lämpimimmän päivän ylin lämpötila on etelässä korkeintaan +21 °C ja pohjoisessa korkeintaan +18,0 °C. Tyypillinen kesäpäivän lämpötila heinäkuun alusta elokuun puoleenväliin on eteläosissa noin +16 °C ja pari astetta alempi pohjoisessa. Hellettä ei esiinny Islannissa koskaan. Sää on hyvin vaihtelevaa vuoden ympäri, tietyistä eri vuodenajoille tyypillisistä säännönmukaisuuksista huolimatta.
Islannin sademäärä vaihtelee voimakkaasti alueen mukaan. Etelä-Islanti on sateisinta aluetta. Siellä sateisin aika on lokakuulta maaliskuulle, jolloin jokaisena kuukautena sataa noin 10 cm vettä, loka-marraskuulla jopa 12 cm. Kuivinta aikaa on loppukevät, jolloin touko-kesäkuussa kummassakin sataa noin 6 cm vettä. Pohjois-islanti on kuivempaa aluetta, kuin etelä. Siellä sateet ovat jakautuneet samalla tavoin kuin etelässä, mutta määrät ovat pienempiä. Pohjois-Islannissa sataa noin puolet etelän sademäärästä.

Kasvillisuus

Metsää Islannissa
Vain neljännes Islannin pinta-alasta on kasvillisuuden peittämää. Eroosio on voimakasta ja sitä vastaan kamppailu on tärkeä osa luonnonsuojelua. Islannin lukuisat tulivuorenpurkaukset, merituuli ja lampaiden laiduntaminen ovat osaltaan aiheuttaneet sen, että Islannin luonto on karu ja autio. Maassa kasvaa kuitenkin lukuisia erilaisia kasveja; villejä lajeja tunnetaan useita satoja. Enimmäkseen ne ovat matalakasvuisia arktisten alueiden kasveja.
Islannissa tiedetään kasvaneen runsaasti metsää, mutta alkuperäiset metsät on saaren asuttamisen jälkeen hakattu lähes kokonaan, eikä tilalle ole kasvanut ilmaston kylmenemisen tähden uutta. Kuitenkin laaksoissa kasvaa tunturikoivu-, pihlaja- vaivaiskoivu- ja pajupensastoja. Heinä- ja saranurmet sekä varpunummet ovat hyvin yleisiä, ja kosteuden takia soitakin on muodostunut joillekin seuduille. Ne ovat lähinnä aapasoita palsakumpuineen ja kasvavat yleensä tupasvillaa. Sitkeitä kukkamättäitä tapaa keskellä hiekkaerämaita ja laavakenttiä. Sammalet ja vaivaiskoivut peittävät usein vanhaa laavaa pehmittäen muuten karua ympäristöä. Islannin rannikoiden leväkasvillisuus on rehevää.
Islannissa on käynnissä laajoja metsittämishankkeita. Metsitys on kuitenkin vaikeaa, sillä lähes kaikkialla vapaana laiduntavat lampaat syövät istutetut taimet. Siksi metsitettyjä alueita on jouduttu aitaamaan. Lisäksi metsien kasvu on varsin hidasta. Islantilaiset ovat kuitenkin päättäneet metsittää noin kymmenesosan kotimaastaan. Metsityksessä käytettäviä puulajeja ovat lähinnä tunturikoivu ja pihlaja, jotka alueella kasvavat luonnostaankin. Islannin eteläosissa on kokeiltu myös männyn ja kenttäkerroksessa kasvavan kanervan muodostamia metsiköitä.

Eläimistö

Kun Islanti asutettiin, maassa ei ollut muita maanisäkkäitä kuin naali eli napakettu. Naalit ovat edelleen yleisiä ja aiheuttavat säännöllisesti tuhoja lammaslaumoissa. Ihmisen mukana saarelle tulivat rotat ja hiiret. Norjasta tuotiin poroja, joiden jälkeläiset elävät nykyisin vapaina Itä-Islannin ylängöillä. Minkkien tarhauksen seurauksena karanneita minkkejä levisi luontoon. Islannin vesillä uiskentelee valaita ja hylkeitä. Nykyisin lajit eivät enää ole vaarassa kuolla sukupuuttoon. Hylkeitä metsästetään niiden turkin takia erityisinä metsästysaikoina. Yleisimmät kotieläimet ovat naudat, lampaat ja hevoset. Lisäksi maaseudulla pidetään monia muita kotieläimiä.
Islannin varsinaisen eläimistön muodostavat linnut, joita on tavattu ainakin 300 lajia. Merilinnut, vesilinnut ja kahlaajat ovat yleisimmät kotimaiset linturyhmät. Tyypillisiä merilintuja ovat: myrskylintu, lapintiira, lunni, pohjankiisla, ruokki ja suula. Islanti on Euroopan vesi- ja merilintujen tärkein pesimäalue. Hyönteislajeja Islannissa on rekisteröity noin 800 lajia. Kovakuoriaiset ja ampiaiset ovat yleisiä. Perhosista Islannissa esiintyy vain koi- ja yöperhosia. Islannin joissa esiintyy lohta. Nieriä, harjus ja purotaimen viihtyvät järvissä ja puroissa. Kaksi muuta islannin sisävesillä elävää kalalajia ovat ankerias ja iso rautakala. Mikään näistä kaloista ei oikeastaan ole sisävesikala, vaan ne ovat merikaloja, jotka ovat vain sopeutuneet makean veden olosuhteisiin. Runsas plankton Islannin vesillä taas tarjoaa merieläimistölle ruokaisat olosuhteet. Suolaisen veden kaloja on havaittu kaikkiaan 150 kalalajia. Tärkeimpiä syvämeren kaloja ovat turska, kolja, puna-ahven ja seiti. Pintaveden kaloista tärkein on silli. Ravut, hummerit, kampasimpukat ja islanninsimpukat ovat tärkeimmät äyriäiset ja simpukat. Rantavesissä elelee mm. kylmien merten meritähtiä, merivuokkoja ja merisiilejä.

Islanninhevonen


Islanninhevosia.
Islannissa on kehittynyt oma hevosrotu, islanninhevonen. Hevosella on ollut koko historiansa ajan suuri merkitys saaren asukkaille. Islanninhevonen on ollut ihmisille hyödyllinen jo satoja vuosia. Hevoset kuuluvat tärkeänä osana islantilaiseen maisemaan ja maaseudulla ne laiduntavat vapaasti suurina laumoina. Islantiin ei saa tuoda hevosia ulkomailta, sillä islantilaiset haluavat säilyttää rodun puhtaana, mutta niitä saa viedä pois – islanninhevosia onkin viety laajalti ympäri maailmaa.

lauantai 12. kesäkuuta 2010

Kuvia tulivuoresta


This aerial image shows the crater spewing ash and plumes of grit at the summit of the volcano in southern Iceland's Eyjafjallajokull glacier Saturday April 17, 2010. (AP Photo/Arnar Thorisson/Helicopter.is)

The ash plume of southwestern Iceland's Eyjafjallajokull volcano streams southwards over the Northern Atlantic Ocean in a satellite photograph made April 17, 2010. The erupting volcano in Iceland sent new tremors on April 19, but the ash plume which has caused air traffic chaos across Europe has dropped to a height of about 2 km (1.2 mi), the Meteorological Office said. (REUTERS/NERC Satellite Receiving Station, Dundee University, Scotland)

Wikipedia:
Eyjafjallajökullin tulivuorenpurkaus 2010 on Islannissa sijaitsevan Eyjafjallajökull-jäätikön alla olevan Eyjafjöll-tulivuoren purkaus, joka alkoi maaliskuussa 2010. Alue oli ollut seismisesti yhtäjaksoisesti aktiivinen tammikuusta 2010 lähtien, ja oli odotettu, että Katla purkautuisi. Eyjafjöll-tulivuorella on taipumus aktivoitua samoihin aikoihin kuin Katlalla. Huhtikuussa 2010 alkoi purkauksen voimakkaampi vaihe, jossa tulivuori syöksi tuhkaa noin 8,5 kilometrin korkeuteen useiden päivien ajan. Ilmakehään levinneen tuhkapilven vuoksi Suomen ja useimpien muiden Euroopan maiden ilmatila suljettiin kokonaan tai osittain, ja kymmeniä tuhansia lentoja jouduttiin peruuttamaan. Lähes koko Euroopan lentoliikenne pysäytettiin tilapäisesti. Useita satoja Eyjafjallajökullin lähialueiden asukkaita evakuoitiin jäätikön sulamisen aiheuttaman tulvan alta.
 
Tuhkapilven leviäminen 14-25.4.2010 välisenä aikana.
.

Päätimme lähteä

Halusimme Marjutin ja Ilmon kanssa lähteä yhteiselle matkalle ulkomaille ja kohteeksi valitsimme tuliperäisen Islannin. Teimme matkavarauksen maaliskuussa 2010 ja 21.4.2010 piti maksaa matkan varausmaksu.

Islannissa Eyjafjallajokull-jäätikön tulivuori alkoi purkautua voimallisesti 14.4.2010. Koko Euroopan ilmaliikenne oli vaikeuksissa tulivuoren purkauksen tuottaman tuhkapilven takia.

Hienoja kuvia purkauksesta ja Islannista näet täältä:  Kuvia Islannista

Mietimme ja arvailimme voimmeko tosiaan lähteä maahan, jossa "kaikki" mahdollisesti peittyy tuhkaan!
Rohkeasti kuitenkin maksoimme varausmaksun ja nyt tänään 12.6.2010 kun tätä kirjoitan, on Eyjafjall jo rauhoittunut eikä syökse enää tuhkaa ja laavaa uumenistaan. Vieressä oleva Katlakin on toistaiseksi rauhallinen.

7.7.2010 on päivä, jolloin loppuosa matkan hinnasta on maksettava.

Varasimme engalanniksi opastetun Iceland Complete 9 pv bussimatkan Saga-matkoilta

Käyn joka päivä täältä katsomassa miltä Eyjafjall nyt näyttää.

 Tämä kuva on mökiltä Ahlaisista, otettu 5.6.2010